1 Samuel 28

Filistea ryhtyy sotaan Israelia vastaan

1Tapahtui siihen aikaan, että filistealaiset kokosivat joukkonsa sotaretkelle Israelia vastaan, ja Aakis sanoi Daavidille: "Tiedä, että sinun on miehinesi lähdettävä kanssani sotajoukon mukana."

2Daavid vastasi Aakiille: "Nyt tulet tietämään, mitä palvelijasi saa aikaan." Aakis sanoi Daavidille: "Siispä asetan sinut pääni vartijaksi koko täksi aikaa."

3Samuel oli kuollut, ja koko Israel oli pitänyt hänelle valittajaiset, ja he olivat haudanneet hänet hänen kaupunkiinsa Raamaan. Saul oli toimittanut pois maasta vainaja- ja tietäjähenkien manaajat. 4Filistealaiset kokoontuivat, ja he tulivat ja leiriytyivät Suunemiin. Saulkin kokosi koko Israelin, ja he leiriytyivät Gilboaan. 5Mutta kun Saul näki filistealaisten leirin, hän pelästyi, ja hänen sydämensä vapisi kovin. 6Saul kysyi Herralta, mutta Herra ei vastannut hänelle, ei unissa, ei uurimin eikä profeettojen kautta.

7Saul sanoi palvelijoilleen: "Etsikää minulle joku nainen, jolla on vallassaan vainajahenki, niin minä menen hänen luokseen ja kysyn häneltä." Hänen palvelijansa vastasivat hänelle: "Katso, Een-Doorissa on nainen, jolla on vallassaan vainajahenki."

8Saul tekeytyi tuntemattomaksi, pukeutui toisiin vaatteisiin ja lähti matkalle, mukanaan kaksi miestä. He tulivat yöllä naisen luo, ja hän sanoi: "Ennusta minulle vainajahengen avulla ja nostata minulle se, jonka minä sinulle sanon."

9Mutta nainen vastasi hänelle: "Sinä tiedät kyllä, mitä Saul on tehnyt, kuinka hän on hävittänyt vainaja- ja tietäjähenkien manaajat maasta. Miksi virität minulle ansan tuottaaksesi minulle kuoleman?"

10Saul vannoi hänelle Herran kautta ja sanoi: "Niin totta kuin Herra elää: tästä asiasta sinulle ei koidu mitään syyllisyyttä."

11Nainen kysyi: "Kenet minä nostatan sinulle?" Hän vastasi: "Nostata minulle Samuel."

12Mutta kun nainen näki Samuelin, hän huusi kovalla äänellä. Nainen sanoi Saulille: "Miksi olet pettänyt minut? Sinähän olet Saul."

13Kuningas sanoi hänelle: "Älä pelkää. Mitä sinä näet?" Nainen vastasi Saulille: "Minä näen jumal'olennon nousevan maasta."

14Hän kysyi häneltä: "Minkä näköinen hän on?" Nainen vastasi: "Vanha mies nousee ylös viittaan verhoutuneena." Saul ymmärsi, että se oli Samuel, ja kumartui kasvoilleen maahan ja osoitti kunnioitusta.

15Samuel sanoi Saulille: "Miksi sinä olet häirinnyt minua ja nostattanut minut?" Saul vastasi: "Minä olen suuressa hädässä. Filistealaiset sotivat minua vastaan, ja Jumala on poistunut minusta eikä vastaa minulle enää, ei profeettojen kautta eikä unissa. Minä kutsutin sinut, että ilmoittaisit minulle, mitä minun on tehtävä."

16Samuel vastasi: "Miksi kysyt minulta, kun Herra on poistunut sinusta ja tullut vihamieheksesi? 17Herra on tehnyt sen, minkä hän on kauttani puhunut: Herra on reväissyt kuninkuuden kädestäsi ja on antanut sen toiselle, Daavidille. 18Kun et kuullut Herran ääntä etkä tehnyt Amalekille, mitä hänen hehkuva vihansa vaati, sen tähden Herra on tänä päivänä tehnyt sinulle tämän. 19Herra antaa myös Israelin yhdessä kanssasi filistealaisten käsiin, ja huomenna olet poikinesi luonani. Myös Israelin leirin Herra antaa filistealaisten käsiin."

20Saul tuossa tuokiossa kaatui pitkin koko pituuttaan maahan, sillä hän pelästyi kovin Samuelin puheesta.
Saulin kokema näky oli saatanasta, koska Saul ja koko kansa tunsi Herran kiellon asettua yhteyteen tietäjähenkien kanssa. Vrt. myös 5 Moos. 13:1–4. Tulevaisuuden tietäminen on jossain määrin saatanan vallan rajoissa, ja siksi kuuliaisuus Sanalle on ensisijaisen tärkeää.
Hänen voimansakin olivat häneltä lopussa, sillä vuorokauteen hän ei ollut syönyt mitään.

21Mutta nainen meni Saulin luo, ja kun hän näki, että tämä oli kauhun vallassa, hän sanoi hänelle: "Katso, palvelijattaresi kuuli sinua, minä panin henkeni kämmenelleni ja tottelin käskyä, jonka sinä minulle lausuit. 22Kuule nyt sinäkin palvelijatartasi ja salli minun asettaa eteesi palanen leipää, ja syö, että olisit voimissasi, kun lähdet matkalle."

23Hän kieltäytyi ja sanoi: "Minä en syö." Mutta kun hänen palvelijansa yhdessä naisen kanssa pyytämällä pyysivät häntä, hän kuuli heitä, nousi maasta ja istui vuoteelle. 24Vaimolla oli juottovasikka kotonaan. Sen hän teurasti kiireesti. Sitten hän otti jauhoja, sotki ne ja leipoi niistä happamattomia leipiä. 25Hän toi ruuan Saulin ja hänen palvelijoidensa eteen, ja he söivät. Sitten he nousivat ja lähtivät samana yönä.

Copyright information for FinSTLK2017